Vähän yli kaksi kuukautta sitten pakkasimme kimpsumme ja kampsumme toimistolta, ja siirryimme monen muun tavoin työskentelemään etänä koteihimme. ”Miten pää kestää ja miten tätä voi jaksaa monta viikkoa?” olivat mietteet ensimmäisen viikon jälkeen. Alkushokin jälkeen työskentely kotitoimistolla alkoi pikkuhiljaa tuntumaan jo melkeinpä arkiselta – toisinaan jopa ihan mukavalta! Aamuisin aikaa ei mene työmatkaan ja ”toimistolle” voi tulla halutessaan samoissa pieruverkkareissa sen kummemmin laittautumatta. Toisaalta itsekseen työskennellessä työpäivät venyvät helpommin ja tauot unohtuvat, kun ei ole työkavereita kenen kanssa turista syntyjä syviä työn lomassa.
Eihän tätä tilannetta voi mitenkään jaksaa, jos sitä ei välillä pienen (tai suuren) huumorin kautta käsittelisi. Koska tilanne on mikä on, aiheuttaa se meille kaikille huolta enemmän tai vähemmän, ja silloin on mielikin hieman herkillä. Mielessä onkin pyörinyt paljon ajatuksia siitä, että mikä on ns. oikea tapa viestiä tästä vakavasta asiasta. Näinä aikoina yritysviestinnässä erityisesti huumori tuntuu olevan taitolaji. Mistä voi tietää, että vakavasta asiasta vitsailu menee yli ja muuttuu jopa loukkaavaksi? Koska me kaikki olemme erilaisia yksilöitä, niin rajaa on mahdotonta määritellä. Toisiin uppoaa karskimpikin huumori, kun taas toisen mielestä vakavista asioista ei saisi vitsailla ollenkaan.
Meille Piirteessä tärkeäksi muodostuneeseen Mummo-hahmoon kiteytyy se, mitä haluamme yrityksestämme viestiä: Ollaan rehellisesti omanlaisiamme, aina aitoja. Vähän hupsuja, mutta silti ammattitaitoisia – Ei liian vakavia, mutta vakavasti otettavia! Mummo-hahmo tuntuikin luonnolliselta tavalta viestiä vakavasta asiasta pilke silmäkulmassa. Syntyi idea someen jaettavista kuvasarjasta, joka tiivistää tärkeimmät varotoimet vallitsevassa poikkeustilanteessa toimimiseen – Mummon ohjeistamana tietenkin. Kahdeksan kuvan sarja tuo hymyn huulille, mutta muistuttaa silti tärkeästä asiasta ja tilanteen vakavuudesta.
Ollaan armollisia toisillemme, ja mikä tärkeintä myös itsellemme. Tilanne on kaikille edelleenkin uusi, ja tässä sitä koko ajan opitaan uutta ja omaksutaan uudenlaisia työtapoja sekä tapoja käsitellä ”uutta normaalia”.
– Mummo